13.3.2016

Osa suomalaisen sosiaalipolitiikan järjettömyydestä

Suomalaisessa sosiaalihuollossa on melkoisesti reikiä ja varsinkin lastensuojelu on ylikuormittunut. Työntekijöitä on liian vähän työmäärään nähden, heidän vaihtuvuuteensa on suuri ja osa on epäpäteviä. Optimisti voisi luulla, että näissä olosuhteissa ainakin poliittisilla päätöksillä pyrittäisiin takaamaan mahdollisimman suuri pysyvä pätevien työntekijöiden blokki alalle. Lasten ja nuorten edun toteutumista on kuitenkin vaikea havaita.

Suomessa ainoa mahdollinen tapa toimia muodollisesti pätevänä sosiaalityöntekijänä on suorittaa sosiaalityön korkeakoulututkinto yliopistossa. Tämän 300 opintopisteen suuruisen tutkinnon sisällön saa opiskeltua suurin piirtein viidessä vuodessa.

Suomessa voi myös opiskella sosiaalityöhön suuntaavia opintoja AMK:ssa, jolloin valmistuu sosionomiksi. Maisteritason tutkinnon saa yliopistossa kertasuorituksena, mutta AMK:ssa samantasoisen tutkinnon saa vasta kolmen eri vaiheen jälkeen.

Ensin täytyy suorittaa suuntaavat opinnot, joista saa 210 op. Tähän menee aikaa 3 - 3,5 vuotta. Tämän jälkeen pitää kerätä sosiaalialan työkokemusta vähintään kolme vuotta, jonka jälkeen on kelpoinen suorittamaan sosionomin ylemmän AMK-tutkinnon. Tämä antaa viimeiset 90 op ja vie aikaa 1,5 - 2 vuotta. Tässä vaiheessa aikaa on mennyt n. kahdeksan vuotta.

Tämän kahdeksan vuoden jälkeen et edelleenkään ole laillisesti pätevä sosiaalityöntekijä Suomessa. Muualla Euroopassa kyllä, siitä lisää alempana. Tämä ei käy esimerkiksi Talentialle, joka mainostaa itseään sosiaalialan korkeakoulutettujen liittona.

Voisi heittää valistuneen arvauksen, että näistä kahdesta käytännöstä valitessa jälkimmäinen polku toisi keskimäärin kokeneemman, kouliintuneemman ja motivoituneemman työntekijän. Tälle työntekijälle on muodostunut jo oikea käsitys siitä, mitä hänen työnsä on. Hän on opintojensa jälkeisen kolmen vuoden työrupeaman jälkeen edelleen tuumannut, että sosiaalityö on häntä varten ja hän haluaa olla siinä mahdollisimman hyvä, joten hän on suorittanut vielä ylemmän AMK-tutkinnon. Hän ei todennäköisesti enää leipäänny. Riski tähän on suurempi lukion jälkeen yliopistoon menneellä nuorukaisella, joka huomaa ehkä liian myöhään, että työ ei olekaan häntä varten.

Seuraavaksi vielä neljä hajanaista huomiota turhasta politikoinnista.


1. Koulukuraattorit ovat petoja toisiaan kohtaan

Keskustelin tämän aiheen tiimoilta koulumme koulukuraattorin kanssa. Hän kertoi, että koulukuraattorien oma liitto ei ota jäsenikseen niitä koulukuraattoreita, joilla ei ole sosiaalityön maisteritason tutkintoa yliopistosta.


2. Talentia hanaa vastaan

"Ristimäki ei mitenkään perustele Talentian kantaa, miksi samantasoinen sosiaalialan ylempi korkeakoulututkinto ei tuota pätevyyttä sosiaalityöntekijän tehtävään. Selitykseksi ei riitä kymmenvuotinen kelpo-lain valmistelu. Laki tuli voimaan 2005, ja samana vuonna 2005 tuli voimaan laki, jonka mukaan meillä on kaksi väylää suorittaa ylempi korkeakoulututkinto. Toisen väylän kautta valmistuneita ei ammattialan kelpo-laissa ole nyt lainkaan.

Miksi Talentia vastustaa kelpo-lain päivittämistä? – kyse ei ole kelpoisuuksien madaltaminen, vaan vuodesta 2005 alkaen olemassa olevan tosiasian vieminen lainsäädäntöön. " Lähde


3. Sijaiseksi kelpaa vain sosiaalityön yliopisto-opiskelija

Maaliskuun alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan vain sosiaalityötä yliopistossa opiskeleva ihminen on pätevä sijaiseksi. Aiemmin arvioitiin sijaisen yleisiä edellytyksiä opintojensa perusteella. Ei riitä, vaikka olisi tehnyt sosiaalialan töitä jo vuosia ja suorittaisit jo ylempää AMK-tutkintoa.


4. Suomalainen tutkinto kelpaa muualla, mutta ei Suomessa

Sirkka Rousu kirjoittaa, kuinka muiden Euroopan maiden sosiaalityön tutkinnot käyvät Suomessa ja päinvastoin. Suomalainen tutkinto ei kuitenkaan kelpaa Suomessa:

"Muussa maassa suoritetulla tutkinnolla kuitenkin mahdollisuus hakea laillistamista - suomalaisella tutkinnolla ei!

Kuten lakiesityksen taustoituksesta ilmenee monissa Euroopan maissa sosiaalityöntekijän tutkinto sijoittuu EQF 6 -tasolle ja on bachelor -tutkinto kuten sosionomien (AMK) tutkinnot Suomessa. Näin suomalaisen sosionomi (AMK) tai sosionomi (ylempi AMK) -tutkintonimikkeen haltija voi hakeutua johonkin muuhun EU- tai ETA -valtioon sosiaalityöntekijäksi. Samoin vastaavalla ulkomailla suoritetulla tutkinnolla kuin mitä ovat suomalaisten sosionomien (AMK) suorittamat tutkinnot, voi hakea Suomesta laillistamista sosiaalityöntekijän ammattiin.

Miksi Suomessa suoritetulla sosiaalityöhön suuntautuneella ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella ei ole mahdollisuutta toimia sosiaalityötekijänä? "